Suomithreadi XXX: NAKED FINNISH POSTERS!

[aaglo]

juu, onkohan suomen kielessä yhtään substantiivia tahi verbiä, joka loppuu konsonanttiin (siis perusmuodossaan olevaa ei-lainasanaa)?

okei, housut ja sakset on sellaisia, mutta ne onkin sanoja joilla ei ole yksikön perusmuotoa muuten kuin yhdyssanoissa (saksikäsi ja housuhame).

[Kassiopeia]

Sävel, ommel, kyynel, taival, kannel, askel, nivel ja sammal.

Verbien perusmuodot taitavat loppua poikkeuksetta aina -a tai -ä.

[aaglo]

hassua, nuo kaikki loppuvatkin l-kirjaimeen (siis L, ei I)

mitenkäs muuten sellaiset kuin esim "poikanen" ja "hampurilainen"? Onko poikanen muunnos sanasta poika, ja onko hampurilainen vain joku erisnimi/muunnos perusmuodosta?

okei, ketä kiinnostaa

[Ari Rahikkala]

aaglo: Johdokset nyt ovat oma asiansa. "Poikanen" lisää diminutiivipäätteen sanaan "poika", ei sen kummempaa. "Hampurilainen" taas on etymologialtaan monimutkaisempi, mutta siitä kyllä löytyy pääte "-lainen", joka viittaa johdokseen paikannimestä johonkin tästä paikasta kotoisin olevaan.

On muuten muihinkin konsonantteihin kuin ällään loppuvia substantiiveja, mm. *keksii lonkalta* tytär, kevät, ahven, ilves.

Patrikan kutsumanimestä vielä, toinen vaihtoehto olisi ollut lyhentää nimi pelkäksi Patriksi, mutta se olisi luultavasti ollut liian helppo sekoittaa Petrin kanssa...

[Rasbelin]

Tässä vaiheessa tekisi mieli provoilla.

[provo]

Turkulaistakin kiinnostaa tuo kielellinen kehitys.

[/provo]

Löören,

ehdottomasti samaa mieltä. Asevelvollisuutta suorittavat tulee laskea epäkelvoiksi äänestäjiksi.

[Ari Rahikkala]

/me noudattaa Koiviston Manun ohjetta - ei pidä provosoitua kun provosoidaan *

[Kassiopeia]

Mauno on fiksu mies. Osasi presidenttinä hymyilläkin oikeaan aikaan - ulkomailla aina, kotona ei koskaan. Hymyilevä mieshän on tunnetusti luihu heppu, mutta ulkomaaneläville moinen on normaalia.

[laurentius]

Mauno ei todellakaan ollut liian fiksu mies. osittain aiheutti 90-luvun laman.

PS. uusi avatar

[aaglo]

Olipas!
Silloin kun äitini mua odotti, oli manu suomen pankin pääjohtaja (tms.).
Sitten kerran talvella kapealla polulla, kun äitini oli kävelemässä sillä, niin manu tuli vastaan. Mauno teki kuten herrasmiehen kuuluukin - hyppäsi polvensyvyiseen hankeen pikkukengissään

[Ignorance]

Eihän tuosta voi mitään johtopäätöksiä vetää, kuka nyt ei olisi toiminut noin?

[Jeje2]

Originally posted by Ignorance
Eihän tuosta voi mitään johtopäätöksiä vetää, kuka nyt ei olisi toiminut noin?

Oliks tää kompakysymys?

Tän päivän nuorisosta ei kukaan nääs
(De va bättre förr)

[aaglo]

Niin joo, tosiaan. Herrasmiesmäisyydellä ja fiksuudella ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. (ellei sitten manu hypännyt syrjään, koska ymmärsi olla joutumatta vaikeuksiin äitini kanssa )

[Kassiopeia]

Mitä ihmettä Mauno Koivisto toimitti keskellä talvea pikkukengissä kapealla polulla?

[Kassiopeia]

Tänään oli Aamulehdessä seuraava mielipidekirjoitus:

Sensori oli kohtuuton

Miten voi englannin aineen pistemäärä laskea 60 pistettä? Tänä keväänä näin kävi. Eräs abiturientti sai englannin aineesta koulussamme esitarkastuksessa 60 pistettä. Ylioppilastutkintolautakunnan kanta oli toinen: nolla pistettä oli sensorin mielestä oikea tulos. Perusteena oli se, että aineen otsikon alaviitteessä oli englanniksi kerrottu, että tulevaisuuteen liittyvässä aiheessa ei tällä kertaa saanut kirjoittaa luonnonsuojelusta. Tästä oli jo tehty pistevähennykset koulussa.

Edellä mainittu opiskelija ei muistanut englanninkielistä avainkäsitettä ja ymmärsi ohjeen väärin. Näin yhden sanan väärin ymmärtämisestä rokotettiin niin, että se tuntuu: koe hylätty, ei lakkia keväällä. Onko tämä oikein ja kohtuullista?

Edellisenä vuonna englannin aineessa eräs opiskelijamme kirjoitti täysin otsikon vierestä, kun ei ollut ymmärtänyt avainkäsitettä. Seurauksena oli 20 pisteen menetys. Kuitenkin pisteitä tuli sen verran, että koe ei tämän yhden virheen takia mennyt pilalle. Nyt linja on näköjään muuttunut. Jos otsikon alla olevaa ohjetta ei ymmärrä oikein, koko kirjoitelma on hylätty. Onko tämä oikea linjaus, ja tullaanko vastaisuudessakin menettelemään samalla tavalla? Pitäisikö ehkä muihinkin kirjoitettaviin aineisiin laittaa samanlaisia yhden sanan testejä, joiden perusteella koko kirjoitus voitaisiin hylätä?

Ylioppilastutkintolautakunta on tottunut menettelemään niin kuin on halunnut. Mutta onko kansalaisilla oikeutta kyseenalaistaa toimintaa, joka selvästi loukkaa yleistä oikeustajua? Suomen lukiolaisten liitto on kiinnittänyt huomiota tarkistusarvostelumenettelyyn (Esim. Aamulehti 22.5.2004).

Arvostelua pyytäessään opiskelijalla ei ole mahdollisuutta saada kopiota omasta koevastauksestaan. Toisin sanoen hän ei voi pyytää ketään puolueetonta asiantuntijaa arvioimaan tuotosta. Korjauspyynnöt käsittelee samainen ylioppilastutkintolautakunta, josta arvosana on alunperin saatu. Tarkistusarvostelutiedon saa vasta parin, kolmen kuukauden päästä. On siis vain sokeasti luotettava siihen, että oikeus tapahtuu.

Alussa kerrotusta tapauksesta saatiin lautakunnan määräämältä sensorilta vastaus, että sensorit olivat keskenään sopineet tästä menettelystä. Herää kysymys, miten tarkistusarvostelulla voi saada oikeutta, kun asiasta ovat kaikki mahdolliset arvioitsijat jo ennalta sitoutuneet tiettyyn menettelytapaan olipa se oikeudenmukainen tai ei. Puhumattakaan siitä, onko menettely johdonmukainen aikaisempien käytänteiden kanssa. Jos halutaan toimia näin ankarasti, on myös ohjeiden oltava sellaiset, että seuraukset ovat kaikkien tiedossa etukäteen.

Ylioppilaskokelaamme on jättämässä tarkistusarvostelupyyntöä. On mielenkiintoista nähdä, miten oikeus ja kohtuus toteutuu vai pitääkö paikkansa vanha sanonta ”ei korppi korpin silmää noki”.

Teuvo Ropo
Rehtori

Kirsi Kelloniemi
Englannin kielen vanhempi lehtori

Kangasalan lukio

Olen luonnostellut kirjoitukselle tällaisen vastineen:

Sensori ei ollut kohtuuton

Aamulehdessä 29. toukokuuta Kangasalan lukion rehtori Teuvo Ropo ja englannin lehtori Kirsi Kelloniemi pohtivat ylioppilastutkintolautakunnan toimintaa tapauksessa, jossa englannin ylioppilaskokeen aineesta oli tullut nolla pistettä muuan kokelaalle. Tekstissä vedottiin kansalaisten oikeustajuun. Itse ensi kevään abiturienttina mielipiteeni on, että YTL:n "tuomio" asiasta on ollut oikea.

Tapausta käsitelleissä kirjoituksissa ei ole mainittu, että kyseisessä osiossa kokelas sai valita neljästä eri aiheesta sen, josta tuottaa aineen. Jos kokelas tajusi, ettei täydellisesti ymmärrä aiheen kuvausta ja ohjeistusta, hän olisi voinut kirjoittaa aineen jostain muusta aiheesta. Tätä on kielikursseillakin useasti korostettu ainakin omassa lukiossani, tarkoituksena estää juuri Kangasalan sattumuksen tapaiset katastrofit. Jos tehtävänannon voi sivuuttaa, mutta silti napata useita kymmeniä pisteitä, koko tehtävän voisi saman tien muuttaa vapaan kirjoituksen harjoitukseksi.

Kokelaan päätös kirjoittaa luonnonsuojelusta oli uhkarohkea. Teksti kuului, "this time, do not write about nature conservation" - "tällä kertaa, älä kirjoita luonnonsuojelusta". "Conservation" (suojelu) voi olla hankala sana, mutta "nature" (luonto) kuuluu jo peruskoulun A-englannin oppimäärään. Kun virkkeen alkukin on vielä "do not write about" (älä kirjoita -sta), ja haluaisin korostaa sanaa "not" (ei/älä), kuvittelisi luonnon tärkeydestä aineensa rustanneen abiturientin hälytyskellojen jo soivan. Kyse ei ole ollut pelkästään yhdestä avainkäsitteestä, vaan tehtävänannon uhmaamisesta ja asiayhteyden unohtamisesta.

Aine ei myöskään muodosta koko yo-kokeen pistemäärää, vaan 99 299 pisteestä. Tänä keväänä hiukan yli 120 pistettä riitti hyväksyttyyn kokeeseen, joten hyvä suoritus kuuntelussa ja kirjallisessa osiossa olisi riittänyt. Koe ei siis ole riippuvainen pelkästään kyvyistä yhdellä tai kahdella osa-alueella, eikä koko koe voi mennä "yhden sanan testin" vuoksi metsään.

Toimiakseen nykyisessä muodossaan yo-kokeella on oltava jokin lopullinen, absoluuttinen auktoriteetti, ja se on YTL, jonka toiminnassa on ollut hyvin vähän moitittavaa. Koe käydään YTL:n ehdoilla ja on jatkokoulutusta antavien laitosten vastuu päättää, kertooko YTL:n myöntämä todistus ylioppilaan varsinaisista taidoista mitään.

Sensorien on myös sovittava keskenään jonkinlainen yhtenäinen arvostelulinja kokelaiden oikeusturvan kannalta, muutoin koe muuttuu arpapeliksi: se, jolle osuu oikea sensori, saa parhaat pisteet, ei se joka suoriutuu parhaiten. Tärkeintä on ennen kaikkea se, että kaikkia kohdellaan samoin, yhtä reilusti tai yhtä epäreilusti.

Ylioppilaskokeesta eivät kaikki voi päästä läpi, oli se kuinka epäoikeudenmukaista tai kohtuutonta tahansa. Joskus sattuu niinkin ikävästi, että kokeen aikana tapahtunut ajatusvirhe estää valkolakin saamisen kokonaan. Tällaisten vastoinkäymisten osuessa kohdalle tärkeintä olisi yrittää uudelleen ja jatkaa eteenpäin, eikä puida nyrkkiään taivaalle. Kansalaisten oikeustajuakin edustaa maassamme oikeuslaitos, eikä ylioppilastutkintolautakunta.

Antti Helin

Mielipiteitä? Itselleni ainakin näiden maistereiden asenne haiskahti hyvin epäilyttävältä, ja se kuulosti enemmän ko. kokelaan vanhempien kirjoittamalta itkuvirreltä kuin perustellulta kritiikiltä. "Meidän Krista ei päässyt läpi, epistä!" Oma tekstini puolestaan tarvitsisi varmaan hiukan trimmausta, ja se vaikuttaa vähän turhalta lätinältä, koska pelkkä "YTL on erehtymätön"-argumentti (karkeasti yksinkertaistettuna) varmaan olisi tarpeeksi.

[laurentius]

Asiaa sen enempää kommentoimatta 60 pisteen menetys on mielestäni vähintäänkin kohtuuton. Tekstissä ei myöskään käy ilmi ovatko kirjoittajat maistereita vai eivät, joten en ihan heti ymmärrä mistä sen keksit. Mitä YTL tulee, lafka ei suinkaan ole erehtymätön, ihan kuin jo tekstistäkin käy ilmi SLL on kiinnittänyt huomiota sen toimintaan ennenkin. Lopuksi sanottakoon vielä että oikeuslaitos ei todellakaan edusta kansan oikeustajua vaan tulkitsee valtioneuvoston säätämiä lakeja jotka voivat huomattavastikin poiketa kansan oikeustajusta.

[Method]

Alla svenska poijkarna är homosexuell! Hej! Homosexuell! Hej! Homosexuell! Hej! Homosexuell! Hej!

[laurentius]

Thats very nice Method

[Kassiopeia]

Asiaa sen enempää kommentoimatta 60 pisteen menetys on mielestäni vähintäänkin kohtuuton.

Sitten on. Onneksi se 60 pistettä on mennyt myös kaikilta muilta jotka ovat samalla tavoin möhlineet.

Tekstissä ei myöskään käy ilmi ovatko kirjoittajat maistereita vai eivät, joten en ihan heti ymmärrä mistä sen keksit.

Rehtorit ja lehtorit ovat yleensä kasvatustieteiden tai oman asiantuntemusalansa maistereita, joten käytin sitä geneerisenä nimikkeenä. Itse kirjoituksessani en tuota kuitenkaan käyttänyt?

Mitä YTL tulee, lafka ei suinkaan ole erehtymätön, ihan kuin jo tekstistäkin käy ilmi SLL on kiinnittänyt huomiota sen toimintaan ennenkin.

En niin sanonutkaan, vain että YTL:n ei tarvitse vastata arvostelussa tapahtuneista "virheistä", niin kauan kun kaikkien kokeilaiden kohdalla tehdään sama "virhe". Inhimilliset virheet kuten väärien pistemäärien merkitseminen yms. ovat asia erikseen, ja niitä varten oikaisupyyntö on hyvä väline - siksipä kyllä esimerkiksi kopio omista vastauksista takaisin olisi saatava. (Tuo täytynee tavalla tai toisella lisätä tekstiin.)

Lopuksi sanottakoon vielä että oikeuslaitos ei todellakaan edusta kansan oikeustajua vaan tulkitsee valtioneuvoston säätämiä lakeja jotka voivat huomattavastikin poiketa kansan oikeustajusta.

Juu, sen virkkeen voisin hukata.

[Ari Rahikkala]

Kassiopeia: Jos osaat jännittävämmän otsikon keksiä tuolle kirjoitukselle niin se on jo aika tasokas. Kun laurentius jo mainitsi tuosta oikeustajuasiasta niin ajattelisin, että myös kohdan "kokelaiden oikeusturvan kannalta" voisi viilata pois. Tässähän kun ei kyse ole oikeusturvasta vaan arvosanoista.

[Kassiopeia]

Originally posted by Ari Rahikkala
Kassiopeia: Jos osaat jännittävämmän otsikon keksiä tuolle kirjoitukselle niin se on jo aika tasokas.

Kiitos. Otsikot ovat aina heikko kohtani, tuo on kyllä pelkkä placeholder.

Kun laurentius jo mainitsi tuosta oikeustajuasiasta niin ajattelisin, että myös kohdan "kokelaiden oikeusturvan kannalta" voisi viilata pois. Tässähän kun ei kyse ole oikeusturvasta vaan arvosanoista.

Juu. Sehän olisi oman itseni kiistämistä.

[Eepa]

Kohtuuttomuuksia sattuu... Olin eilen ylppäreissä, joissa juhlakalu kertoin saaneensa äikän kouluarvostelusta L, joka oli YTL:ssä tippunut magnaksi. Tiedä mikä oli männyt vikaan mutta jossain oli tehty kyllä järkyttävän kokoinen moka.

Kassi, Haluaisin huomauttaa että joku on saattanut saada siittä huomattavan paljon paremmatkin pisteet, jotka ovat stn tuon arvostelun mukaan lähteneet nollille. Ja jos aineesta on saanut 60 pojoa, niin mahdollisuudet saada koottua läpipääsyyn vaadittavat 120 (?) pojoa kokonaan muualta eivät pakosti ole kovin korkeat. (eläköön sujuva suomenkieli)
Ja ennen kuin männään haukkuun kenenkään taitoa ymmärtää yhtä tehtävä otsaketta kannattaisi pohtia kuinka hyvät mahdollisuudet henkilöllä on ollut ymmärtää muita otsikoita tai valmiuksia kirjoittaa niistä. Niitten aineitten otsikot ovat usein joka vaikea tajuisia, ympäripyöreitä tai täysin tunteita herättämättömiä.
esme: jos ymmärrät 4 otsakkeesta 2, joista toisesta siulta jää sana uupuun mutta aihe muuten tuntuu herättävän edes jtn vastakaikua niin siitä silloin yleensä kirjuutetaan. Ainetta kun on paha nyhjäistä kun ei ole asiasta mtn mieltä tahi ei osaa sanastoa.

Näin tällä kertaa.

[Kassiopeia]

Originally posted by Eepa
Kohtuuttomuuksia sattuu... Olin eilen ylppäreissä, joissa juhlakalu kertoin saaneensa äikän kouluarvostelusta L, joka oli YTL:ssä tippunut magnaksi. Tiedä mikä oli männyt vikaan mutta jossain oli tehty kyllä järkyttävän kokoinen moka.

Äidinkieli onkin kyllä harmillisen paha arvostelun kannalta. Juuri se tuntuu olevankin tuota arpapeliä. Minusta opettajan antamaa arvosanaa ei pitäisi pitää korkeassa arvossa, enemmänkin suuntaa antavana: omat äidinkielen opettajani antavat aineistani melkein poikkeuksetta niin korkeita pisteitä, että epäilen heidän arvostelukykyään kovasti. YTL sen arvostelun kuitenkin tekee, ei opettaja, opettaja voi vain yrittää päästä mahdollisimman lähelle.

Oli yksikin tapaus jossa oli kirjoitettu enkunaine luonnonsuojelusta ja opettaja oli liittänyt mukaan lapun että kirjoitettiin ympäristönsuojelusta eikä luonnosuojelusta. Kyllä niillä opeilla taitaa toisinaan olla vähän liian positiivinen kuva omista oppilaistaan.

Kassi, Haluaisin huomauttaa että joku on saattanut saada siittä huomattavan paljon paremmatkin pisteet, jotka ovat stn tuon arvostelun mukaan lähteneet nollille. Ja jos aineesta on saanut 60 pojoa, niin mahdollisuudet saada koottua läpipääsyyn vaadittavat 120 (?) pojoa kokonaan muualta eivät pakosti ole kovin korkeat. (eläköön sujuva suomenkieli)

Totta. Mutta ei tuo muuta sitä tosiasiaa että koko koe ei ole pelkästään aineesta kiinni.

Ja ennen kuin männään haukkuun kenenkään taitoa ymmärtää yhtä tehtävä otsaketta kannattaisi pohtia kuinka hyvät mahdollisuudet henkilöllä on ollut ymmärtää muita otsikoita tai valmiuksia kirjoittaa niistä. Niitten aineitten otsikot ovat usein joka vaikea tajuisia, ympäripyöreitä tai täysin tunteita herättämättömiä.
esme: jos ymmärrät 4 otsakkeesta 2, joista toisesta siulta jää sana uupuun mutta aihe muuten tuntuu herättävän edes jtn vastakaikua niin siitä silloin yleensä kirjuutetaan. Ainetta kun on paha nyhjäistä kun ei ole asiasta mtn mieltä tahi ei osaa sanastoa.

Näin tällä kertaa.

Jos ei ymmärrä yhtään ainutta tehtäväotsaketta kunnolla tai sanasto on heikko, niin ei siitä aineesta tietenkään pitäisikään kauhean korkeita pisteitä saada. Ja tehtävänannon väärin ymmärtäminen on (ainakin Patriqviumin mukaan) eri luokan töppäys kuin sen uhmaaminen/ohittaminen/sivuuttaminen. Raja näiden välillä on toki häilyvä, koska toinen voi johtaa toiseen.

[Patriqvium]

Vertailtaessa opettajien ja YTL:n antamia arvosana kannattaa tietysti aina muistaa, että koulusta lähtevällä arvosanalla on merkitystä vain ja ainoastaan silloin, kun YTL:n antama tuomio poikkeaa siitä riittävän paljon (jolloin suoritus pitää sääntöjen mukaan uudelleenarvioittaa YTL:ssä toisella sensorilla). Tästä syystä esimerkiksi omassa lukiossani osa opiskelijoista ei vaivautunut kysymään ns. lähtöarvosanoja ollenkaan, koska niillä ei ole ihmeellisempää käytännön merkitystä. (Olisi kannattanut, esmes englannissa opettajan ja YTL:n pistemäärien keskimääräinen heitto oli tänä vuonna 0,2 pistettä.)

Ylioppilastutkintoon osallistuessaan kannattaa muistaa, että lopullisen tuomion antaa vain ja ainoastaan itsevaltainen, tympeä ja norsunluutorniin majoittunut YTL. Jos tätä ei hyväksy, tutkinnon suorittaminen sellaisena kun se on kannattaa jättää väliin.

[Kassiopeia]

Originally posted by Patriqvium
Vertailtaessa opettajien ja YTL:n antamia arvosana kannattaa tietysti aina muistaa, että koulusta lähtevällä arvosanalla on merkitystä vain ja ainoastaan silloin, kun YTL:n antama tuomio poikkeaa siitä riittävän paljon (jolloin suoritus pitää sääntöjen mukaan uudelleenarvioittaa YTL:ssä toisella sensorilla).

Oi, tätä en tiennytkään. Toki toinen sensori ei luultavasti ole yhtään eri mieltä asiasta, osaltaan yhteisen linjan takia, osaltaan siksi ettei "korppi toisen silmään noki". Tietävätköhän sensorit aina kuka uudelleenarvostelee heidän omat arvostelunsa vai hoidetaanko homma anonyymisti? YTL:n toiminnasta tiedän lopulta aika vähän.

Ylioppilastutkintoon osallistuessaan kannattaa muistaa, että lopullisen tuomion antaa vain ja ainoastaan itsevaltainen, tympeä ja norsunluutorniin majoittunut YTL. Jos tätä ei hyväksy, tutkinnon suorittaminen sellaisena kun se on kannattaa jättää väliin.

Prikulleen näin. YO-kokeiden mielekkyyden pohtiminen on sitten ihan oma matopurkkinsa. Olisi mielenkiintoista jos maahan saataisiin jokin toinen kilpaileva instanssi tekemään yo-kirjoituksia vastaavia kokeita - tosin YTL:n asema taitaa olla tällä hetkellä lakiinkin kirjattu.

Omatkin jatko-opiskeluaikomukset pohjautuvat täysin pääsykokeen tuloksiin, joten YTL:n mielivaltaisuus ei ole ongelma sinänsä.

[aaglo]

Mielestäni tuo 60 pisteen menetys on täysin kohtuullinen. Sillä kuten Kassi sanoo, niin kokelashan toimi täysin sääntöjen vastaisesti. Ei siinä pulinat auta. Pari esimerkkiä tueksi omasta lähipiiristä:

- siskoni kirjoitti D-saksan. Siinä luetun ymmärtämisessä oli pari tekstinymmärtämiskysymystä: piti siis vastata omin sanoin tekstistä kysyttyihin kysymyksiin. Kysymykset oli suomeksi, joten vastauksetkin olisi pitäneet olla suomeksi, mutta siskoni vastasi kaikkiin täysin oikein - saksaksi. 30 pisteen sijaan hän sai 0 pistettä. (mutta pääsi silti saksasta läpi).

- itse kirjoitin äidinkielen aineen otsikolla "käyn rock-konserteissa". Ajattelin muusikkona (hehe), että kun useimmin olen käynyt soittamassa kuin kuuntelemassa (niitä "konsertteja"), niin kirjoitetaampa siitä - ja otetaan omaperäisyyspisteet kotiin. No tulihan niitä omaperäisyyspisteitä, tosin negatiivisella etumerkillä varustettuna. Joo - oli otsikon vierestä, ja miinuspisteitä oli sellaiset 30 kpl. No ei hätää, aprobaturilla äikästä läpi (toinenkin aine meni otsikon vierestä, kun piti analysoida paria valokuvaa - helvetti soikoon, miten sellaista nyt voi kirjoittaa otsikon vierestä? Ei perkele - emmie tajuu! )

Onneksi minulle oltiin helläkätisiä.

[Ari Rahikkala]

Muistan myös sitä, kun englanninopettaja varoitteli tästä samasta ongelmasta esimerkillä "a happy chance". Roimasti pisteet putosivat, ehkä nollaankin, en muista, jos ei osannut erottaa sibilantteja toisistaan ja kirjoittikin aiheesta "a happy change". Vähennystä aiheutti myös se, jos ajatteli sanaa "chance" samana kuin suomenkielen "mahdollisuus" ja kirjoitti todellakin siitä, miten sattui olemaan mahdollista tehdä jotain hyvin tai onnellisesti. Chancehan kun tarkoittaa puhdasta sattumaa.

[Jeje2]

Originally posted by Patriqvium
Ylioppilastutkintoon osallistuessaan kannattaa muistaa, että lopullisen tuomion antaa vain ja ainoastaan itsevaltainen, tympeä ja norsunluutorniin majoittunut YTL. Jos tätä ei hyväksy, tutkinnon suorittaminen sellaisena kun se on kannattaa jättää väliin.

Ja mikä olisi parempi vaihtoehto?

1. Annetaan oman opettajan arvostella työ (eihän omia opiskelijoita tai osaa niistä suosivia opeja ole olemassakaan)
2. Vaaditaan n:kpl sensoreita lukemaan yksittäinen työ => kustannukset nousisivat siinä määrin ettei kellään olisi varaa kokeisiin. Tai mistä löytyisi ne "pätevät" tarkastajat jotka uhraisivat työaikansa tarkistamiseen ajoissa, vai varattaisiinko kokeiden tarkistamiseen x-vuotta?
3. Julkasitaan kakki työt hesarissa/netissä/yms. ja sitten kansa saa äänestää työn pisteet?

Odotan innolla ehdotusta paremmaksi järjestelmäksi


P.S. Osa YTL:n tarkastajista on yliopistojen ja korkeakoulujen opettajia...

[Patriqvium]

En minä sanonut että tuo olisi huono systeemi, muistutin vain siitä millainen se on (lievästi sarkastisella äänensävyllä). :>

[Kassiopeia]

Originally posted by Jeje2

Ja mikä olisi parempi vaihtoehto?

Sellaista ei taida olla. :)

Yksi olisi monivalintakoe, mutta silloin uhrattaisiin aika paljon itse kokeen tehokkuudesta ja silloinkin syntyisi aina jonkin verran tulkintakähmäyksiä.

Tänään taas eräällä yleisönosastolla avauduttiin että miten voi olla että pari pistettä voi vielä ennen oletettuja lakkiaisia löytyä ja lakki tipahtaa pari päivää ennen juhlia, ja kuinka se sotkee tärkeiden juhlien valmistelut. Huh huh sentään, aivan kuin YTL:n vastuu olisi varmistaa juhlien onnistuminen, ja ikään kuin YTL:llä olisi jokin pakottava vastuu käsitellä monen kymmenen tuhannen kokelaan kaikki paperit täydellisen oikein. Yksittäisen henkilön mittakaavan kohdalla koko elämä, kokokuvasta häviävän pieni osuus.

[aaglo]

Joo, lähettäkööt YTL:lle laskun juhlien järkkäämisestä. Saas nähdä maksaisivatko

Niin joo, onnea uusille ylioppilaille